Helatorstaiaamu valkeni synkän harmaana ja kohtapa alkoi myös ripsiä vettä. Pörräsin kämpillä laiskasti viimetippaan ja ylikin, mutta lopulta sain kuitenkin roudattua itseni pihalle ja kohti päivän toimintarastia, Oulu Triathlon & Cycling'in harjoitusduathlontapahtumaa Valkiaisjärven maastoon.
Parina viime vuonna näihin kekkereihin on tullut valmistauduttuakin. Valmistauduin nytkin, edellisenä yönä kirosin tri-fillarin takavaihtajaa säätäen, säädöt kun oli kisakiekkojen jäljiltä ja nyt olin menossa harjoituskiekoilla matkaan. Tri-fillarilla kevään treenikilometrit tasan nolla, maantiepyörälläkin vajaa 200.
Leväperäisyys vaivasi myös muuta valmistautumista. Lenkkarit ja ajokengät muistin ottaa mukaan, mutta kypäräpä jäi naulakkoon lähtiessä. Kisan johtaja Marko ei huolinut näin turhaa tyyppiä talkoolaiseksikaan, niin ei sitten auttanut muu kuin palata hakemaan potta mukaan.
A-luokan talkoomies Jaska. Sama kaveri hoiti myös kameraani kun itse sähläsin radalla. |
Lopulta varttia ennen starttia mies ja vaadittava setti varusteita olivat kisa-alueella ja jossain ojennuksessa. Alkulämmittelyksi tein kolme haaraperushyppyä. No en sentään, minä käsiä heilutellut, mutta jalat väittäsin hetkeksi hyppäyttäneeni ilmaan.
Jengiä oli muutamasta lämpöasteesta ja sateesta huolimatta kertynyt varsin mukavasti, duathlonien historian ennätysmäärä vajaa nelisenkymmentä. Pari junnua, kisakireitä jannuja jos ensikokeilun ottajia. Muutenkin lähtöalueella oli tunnelma melkein kuin oikeassa kisassa!
Kilpailun johtaja Marko näyttää kisainfossa nuotit menemisellemme |
Kisainfon jälkeen kirmasimmekin matkaan. Päivän suoritteet olivat siis ensin noin 4,5 km juoksu, sitten noin 19 km fillari ja lopuksi juoksu uudestaan. Ensimmäinen kilometri meni oikein nätisti. Sitten olikin vähän hankalampaa, mutta näin illalla ajateltuna ensimmäinen juoksuosuus meni varsin tasaisesti. Juksun jälkeinen vaihto oli hidas mutta ongelmaton.
N kilpasarjan kärki Veera |
Jani ja Arto ratkovat järjestystä vaihtoon |
Olli pyöräilyosuuden alussa |
Pyöräilyn aloitus oli näillä kevään kilometreillä hankalaa. Positiivisena yllätyksenä pyörä toimi ilman mitään teknisiä käpyjä. Mies piiputti senkin edestä. Pari kolme edellä menevää taisin saada ohitettua ja Timo puolestaan ohitti minut. Myös Suvi lähestyi uhkaavan lähelle, mutta matka loppui kesken.
Suvi jahtaa meikän kurttusta päänahkaa |
Vaihto pyörästä juoksuun oli hankala. Pohkeet yritti krampata ja jalat oli niin kohmeessa että tuntui ettei lenkkarit kertakaikkiaan löydä jalkoihin. Mutta sitten kuitenkin lopulta lähin heiluttelemaan haloilta tuntuvia jalkojani.
Juoksun alku oli yhtä helvettiä. Jouduin päästämään Suvin matkoihinsa ja siinä itekseni yritin kerätä ryhtiä kroppaan ja mieleen. Kilsan taivallettuani sainkin selän oikaistua sekä lantiota eteen ja tuotapikaa askeleeseen löytyi jonkinlaista rullausta. Sain Suvin uudestaan kiinni ja vuorostani ohitin ja seuraava selkä olikin muutaman kymmenen metrin päässä Timo.
Juoksun kääntöpaikalla pääsin Timon tuntumaan ja jonkin aikaa voimia kasattuani nappasin perään ja ohi. Timo tietenkin yritti pysyä peesissä, kroppa raportoi että nyt pitää kaveri ravistaa kyydistä, loppukiriä koneesta ei enää irtoa. Oli lähellä, ettei hetken vauhdikkaampi juoksu puottanut omaa ruhoa tien reunaan elpymään...
Mutta sitten Timo antautui taakse ja sain taas tasattua normi lontostelurytmin päälle ja loppu meni varsin leppoisasti. Aika oli 1:12:43 -sellaiset 3,5 minuuttia heikompi kuin viime vuonna. No, viime vuonna olin Mallorcalla viikon fillaroimassa ja skaba oli kuukautta myöhemmin kauniina kesäiltana, niin kyllähän noilla lähtökohdilla pitikin paremmin kulkea.
Oli oikein mukava aamupäivä, kiitos siitä kanssakisaajille, talkoolaisille - erityisesti Markolle isännöinnistä ja tattista myös katsomon kannustajille!
Polarin data
Jaska napsi kuvia niin kauan ku akkua riitti
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti