Lokakuun ensimmäinen viikonloppu tarkoittaa reissua Kolille Vaarojen maratonille. Tällä kertaa oli vuorossa neljäs ultramatkan startti, lisäksi olen kahdesti kulkenut maratonin. Eli yhdeksäs ja kymmenes Herajärven kiertely tavoitteena, joka toki täyttyikin.
Tällä kertaa otin retken täysin ruskareissuna. Tuttavista sen sijaan löytyi reipasta urheilumieltä, mukaanhan ilmoittautui meiltä Oulusta Maija, joka juoksufoorumillakin nousi naisten sijoitusten ennakkokaavailuiden kärkeen.
 |
| Maijaa ei isommin jännittänyt startti |
Viikonloppuun mahtui myös uusia mukavia tuttavuuksia niin reitin varrella kuin hotellilla. Ja vanhoja tuttuja, mukava nähdä!
Niin niin, pääsin mie maaliinkiin. Reilu seitsemän minuuttia päälle 13 tuntia kesti, koitetaan sit ensi vuonna treenataki et lähtee tunti pois. Eiku enhän mää mee Kolille enää koskaan :D
 |
| Komia banderolli, joku juippi vaan änkeää kuvaan... eiku minähän se... |
 |
| 86 kilometrin kärkinaiset: keskellä kulta-Maija, oikealla hopea-Nina ja vasemmalla pronssi-Piia. |
1 kommentti:
Ei olisi ihan noin paljon tarvinu kertoa omasta juoksusta :D Ei vaan paljon onnea taas yhdestä ultrasta!
Lähetä kommentti