Kesäkuun toisena viikonloppuna minä ja mystinen räpylämies, tuttujen kesken Jaska, teimme pyrähdyksen Tampereelle Pirkan pyöräilyyn. Minulle tämä oli kymmenen vuoden aikana viides kerta 217 kilometrin matkalla, Jaskalle kaikkiaan toinen ja ensimmäinen pitkällä matkalla.
Ajelimme Tampereelle lauantain aikana. Majoituimme monen muun pirkkalaisen tapaan Norlandia Care -hotelliin, mielenkiintoinen pulju Pirkanmaan Sairaanhoitopiirin pääsairaalan kyljessä.
Ilta solahti sormista Tampereen keskustassa syömässä käydessä ja etäältä Sauna Open Air festivaalimeininkiä seuraillessa.
Sunnuntaina herätykset pärähti vartin yli viisi soimaan. Torkutin kiusallakin hetken, ja sitten rivakasti hyppy vaatteisiin ja kello 5:30 varhaisaamiaiselle: sämpylää, rehuja, leikkeleitä & juustoa, jogurtti-mysli-hillo -annos, kahvia ja mehua ja toki pullaa sekä keksiä. Lämpimät tulivat vasta kuuden aikoihin tarjolle ja silloinhan piti olla jo pikkuhiljaa lähtömeiningeissä.
Puoli seitsemän aikoihin karautimme lähtöpaikalle. Fillarit auton katolta, varustetsekkaukset, mehupullot täyteen ja tiiättä-kyllä-mikä tyhjäksi. Sittempä tiuku olikin jo siinä asennossa, että sai katsella ympärille näkyykö/kuuluuko Jaanaa. Minä ja Jaska olimme menossa 30A keskivaihtoryhmään, yksi tuttu oululainen 30B ryhmään - mutta emme yhyttäneet toisiamme lähtökentällä joten emme vaihdelleeet ryhmiä.
7:08 soi starttisummeri meidän ryhmälle ja nelisenkymmentä fillaria karautti maantielle. Alussa oma ajaminen oli todella hermostunutta, mutta pian kuitenkin luotto fillariin jos mieheenkin korjautui ja matka taittui. Ei taittunut yhden pysähdyksen taktiikalla, vaan kolmen: pysähdyimme Hämeenkyrön, Komin ja Muroleen huolloissa.
 |
| Minä "geeli"tauolla Komissa. Miehet muoviravinteilla rilluttele... |
Tämän keikan vedin täysin järjestäjän eväillä, ensimmäistä urheilujuomatippaa myöten. Jotkut olivat varautuneet huomattavasti jreilummin urheiluravintein, eräälläkin kaverilla oli ajopaidan taskut täynnä geelejä, joita sitten varisi avaamattomina muutaman kilometrin välein. Muutenkin tuntui paristatuhannesta "urheilijasta" roskaa kertyvän reitille hävettävän paljon, yrittäkääpä opetella mullit olemaan roskaamatta! Ei se tee ihailtavaa urheilusankaria, että kylvää ylihintaisia roskia matkan varrelle.
 |
| Huollon tunnelmaa, paikka taitaa olla Muroleen koulu |
Vakavampia kolareita ei tällä kertaa tapahtunut, pari kertaa taisi ryhmässämme osua fillareita yhteen ja jonkinasteisia materiaalivaurioita syntyä. Läheltä piti -tilanteita toki piisasi. Onneksi triathlonissa on peesikielto :D
Aurinkoinen keli siivitti matkantekoa, ja uhkana olleet ukkoset pysyivät poissa. Maalin saavutimme noin suurinpiirtein 14:32 ajassa. Odottelin Jaanan maaliin ja vaihdoin kuulumisia, peseytyminen jäähallin uumenissa, lohisoppaa surmuseen ja tuotapikaa olikin aika hyvästellä Tampere tältä kertaa.
 |
| Itsensävoittajan on helppo hymyillä, vai mitä räpylä-Jaska |
 |
| Jaanaa se vasta hymyilyttääkin |
 |
| Mukaan mahtui myös yksi yrmynaama |
Lenkkinähän tämä oli tuollainen ylipitkä pitkis. Sykettä nosti Pirkanmaan mäet, muuten menin varsin matalilla tehoilla. Koska en ole maantieporukkapyöräilijä, en ängennyt mukaan Kaupin kanuunoiden tyylikkäästi pyörittämään telaketjuvetoon, vaan hengailin enempi haitarin hännillä.
Polarpersonaltrainer.com data
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti