Maanantai valkeni ja Oulun seinät tuntuivat kaatuvan niskaani. S-posti jos puhelinkin räpylään ja kyselemään Stadin suunnalta jotain tekemistä, harrastuskamat autoon ja matkaan. Tiistaille Petteri lupasi audiensin ängetä mukaan Helsinki Triathlonin cupin osakilpailuun, rykäisyyn. Joka siis on kutakuinkin sprinttimatkan triathlon.
Kalustoksi olin valkannut mukaan vanhan maantiefillarini; viikolla oli luvassa myös yhteislenkkiä, enkä jaksanut ahnehtia kahta fillaria mukaan. Kisa oli peesikieltokisa, ja paikalliset olivatkin pitkälti tri-fillareilla liikkeellä.
|
Ans kattoo mitä tästäki tulee... |
|
Menossa mukana muitakin |
Populaa oli rannalla toistasataa triathlonistia ja lisäksi runsain mitoin mukavan reilun parinkymmenen asteen aurinkoisen kesäpäivän viettäjiä. Parkkipaikan saaminen oli melkoista arpapeliä, mutta yksi kottero lähti ihan pelipaikalta parkkiruutua haeskellessani joten tämä tekninen ongelma ratkesi sujuvasti.
|
Kisakanslia |
Rannalle tallustellessani törmäsin ensi töikseni Ninaan, joka pokas minut hoteisiinsa. Hän esitteli siippansa Pekan - jolle ulkoistin kamerani räpsyttelyn kun hän oli tänään Ninan huoltajana paikalla. Petterikin löytyi "kisakansliasta" eli paikalle karauttaneen henkilöauton luota tussaamassa kisanumeroita osallitujien räpylöihin. Petteri piti myös mulle henkilökohtaisen kisainfon, joten voin kehua oulun pojjaasta huolehditun hyvin!
|
Vaihtoalue mallia Kuusijärvi |
Itse kisatapahtumat nyt eivät olleet kovin mieleenpainuvia: uinti oli tutun kauheaa hommaa. Ensimmäiset kymmenet metrit painia ja päällekkäin uintia, ja sitten eteenpäin yksikseen kauhoen ja harmitellen et painimatsit olivat karanneet eteenpäin.
|
Pääsihän sieltä lammesta pois |
Olin vetänyt uinnin varsin korkeilla sykkeillä, ja se painoi pyöräilyn alussa kovasti. Pyöräily ajettiin kahtena kierroksena. Ensimmäinen meni reittiä ihmetellessä ja pahaa fiilistä tasatessa. Toisella kierroksella meininki oli huomattavasti parempi.
Juoksu oli sitten lopuksi sellaista tasaista lönkyttelyä. Kääntöpaikalla huomasin Ninan olevan aivan tuntumassa, mutta ähäkutti, siellä hän selän takana pysyi.
|
Maalilinja |
Vaihdot sujuivat kutakuinkin hyvin, kengät olivat fillarissa kiinni ja myös toisessa vaihdossa jäivät kiinni - vaihteeksi oikean jalan pohje meinasi krampata kun otin kenkiä auki fillaroinnin lopussa mutta sekään ei jäänyt vaivaamaan juoksuosuutta.
|
Nina ja Pekka |
|
Petteri työn touhussa |
Kiitokset illasta HelTrin porukoille ja erityisesti Petteri sekä Nina&Pekka!
Kuvakirjasto
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti